Vaihtoblogi

Viikko on taas mennyt nopeasti. Opinnot sujuvat hyvin, vaikka laboratoriotöistä kirjoitettavat raportit ovat aiheuttaneet pientä päänvaivaa. Tällä viikolla osallistuimme molemmat yliopiston yhdistyksien ja klubien toimintaan, sekä teimme päiväreissun toiseen Irlannin kaupunkiin, Corkiin.

Viikko alkoi mielenkiintoisesti, sillä maanantaina oli Rebecan (chileläisen kämppiksemme) vuoro kokata chileläistä ruokaa. Ruoka oli erittäin hyvää ja jälkiruoka vieläkin parempaa. Pääruokana oli kasvispaistosta, joka sisälsi kanamunaa, sieniä, kasviksia ja juustoa. Jälkiruokana olivat manjar-täytetyt suklaakeksit. Manjar on kinuskimaista, mutta pitkään asiasta keskusteltuamme päädyimme siihen tulokseen, ettei se kuitenkaan ole kinuskia. Mutta hyvin samantapaista. Pitänee pyytää jälkiruuan resepti.

Chileläistä ruokaa: kasvis-kanamunapaistosta riisillä sekä suklaakuorrutettuja keksejä manjar-täytteellä.

Viime viikolla Sissel kokkasi tanskalaista ruokaa ja ensi viikolla on meidän vuoromme loihtia jotain suomalaista ruokaa. Haastavaksi ruokalajin valitsemisesta tekee se, ettei Rebeca syö lihaa ja aika moni perinteinen suomalainen ruoka on hyvin lihapainotteinen. No mutta eiköhän me jotain keksitä. Hernekeitto ja pannari on ainakin vaihtoehtojen listalla. Ja karjalanpiirakoita meinattiin ainakin tehdä. :D Ruokaillessamme olemme huomanneet kulttuurieroja. Suomalaisten ja irlantilaisten ruoka-ajat ovat aikalailla samaan aikaan, mutta Chilessä esimerkiksi illallinen syödään paljon myöhemmin. Olemme herättäneet Rebecassa pientä huvittuneisuutta syödessämme illallista kuuden aikoihin. Chilessä illallinen kuulemma syödään noin klo 21 ja klo 18 syödään ehkä pieni välipala.

Tiistaina Janne osallistui yliopiston puutarhayhdistyksen viikottaiseen tapahtumaan, jossa hän pääsi kitkemään rikkaruohoja sekä istuttamaan salaattia ja perunoita. Myös satoa sai jo ottaa mukaan, joten Janne toi mukanaan muutamia valkosipuleita, jotka valloittivat tuoksullaan koko kämpän. Saa nähdä mitä kaikkea satoa saadaan kevään aikana vielä maistella. Illalla osallistuimme ESN (Erasmus student network) yhdistyksen järjestämään karaokeiltaan. Ilta järjestettiin yliopiston baarissa. Illan aikana tarjolla oli ilmaista ruokaa sekä ilmaisia juomia laulajille. Juomia jaettiin mm. parhaalle laulajalle, parhaalle esitykselle, parhaalle ei-englanninkieliselle esitykselle ja isänmaallisimmalle esitykselle. Meistä ei Jannen kanssa ollut laulajiksi, vaikka kaverimme kovasti yrittivät saada meidät laulamaan mm. Lordin Hard rock hallelujah-kappaletta. No mutta eipä tainnut kukaan muukaan porukastamme innostua laulamaan, muuten kuin laulamalla toisten laulajien mukana pöydästä käsin.

Keskiviikkona osallistuin kajakkiklubin alkeisryhmään ensimmäistä kertaa. Vähän jännitti, sillä päivä oli aika viileä sekä tuulinen ja olin ymmärtänyt, että kastumisen mahdollisuus on suuri. Mukanani oli siis uimapuku ja pyyhe. Muut tarvittavat varustukset sai klubilta lainaan tunnin ajaksi. Uimapuvun päälle sain märkäpuvun sekä muut tarvittavat asusteet kuten kypärän ja pelastusliivin. Kun varustukset olivat päällä ja kajakki valittu, piti kajakki kantaa ulos nurmikolle, jossa kerrottiin muutamia perusasioita. Kajakin kantaminen oli haasteellista, sillä se painoi melko paljon ja kova tuuli otti siitä helposti kiinni. Eräs alkeisryhmän ohjaajista tarjosi apuaan kajakin kantamisessa, mutta kieltäydyin avusta kohteliaasti, sillä en ajatellut kajakin olevan niin painava kuin se sitten lopulta oli. Koittaessani nostaa kajakkia kaduin avusta kieltäytymistä oikeastaan heti. Sain kuitenkin kannettua kajakin kunnialla veteen ilman sen suurempia hankaluuksia (tuuli toi ehdottomasti oman haasteensa pystyssä pysymiselle) ja kajakointi alkoi. Opettelimme perusjuttuja, kuten alkeiskurssilta osasin odottaakin. Jänistin kuitenkin niistä asioista, joissa olisi kastunut kaikista eniten... kuten kajakin kaataminen ja sieltä veden alla poistuminen. Se hyisevä kokemus jäi sitten seuraavaan kertaan.

Torstaina meillä oli taas laboratoriopäivä, jolloin pääsimme mittailemaan kuinka paljon viime viikolla kylvämämme salaatin siemenet ovat kasvaneet. Laboratorion jälkeen osallistuimme ESN:n järjestämään tea & chat -tapahtumaan, jossa tapasimme muita vaihto-opiskelijoita. Tarjolla oli teetä, keksejä ja suklaata. Osa tapaamistamme ihmisistä on ollut täällä jo viime lukukaudesta asti. Tapasimme esimerkiksi ihmisiä, jotka tunsivat ne tyypit, jotka asuivat meidän asunnossamme syksyllä. Minä jäin keskustelemaan teen ja keksien äärelle muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa, kun Janne suuntasi pelaamaan pöytätennistä.

Perjantai oli tämän viikon rauhallisin päivä. Valmistauduimme lauantain reissua varten sekä opiskelimme. Pitää välillä muistaa ottaa rennosti. Tapahtumia on koko ajan ja kaikessa haluaisi olla mukana. Lisäksi olen hankkinut yliopiston kanssa yhteistyötä tekevän kuntoilukeskuksen jäsenyyden, jonka järjestämillä tunneilla olen yrittänyt käydä aktiivisesti. Kajakin kantamiskokemuksen jälkeen olen ymmärtänyt, että tarvitsen ehkä hiukkasen (paljon) lisää voimaa lihaksiini. Mielestäni kuntokeskus on oikein mukava ja siellä on myös sauna sekä höyryhuone, joita en ole vielä muistanut kokeilla. Aluksi sauna oli pääsyy sille, että päädyin hankkimaan jäsenyyden ja nyt en ole vielä edes käynyt siellä... Paikka tarjoaa sekä virtuaalisesti ohjattuja liikunta tunteja, kuin myös ohjaajan vetämiä tunteja. Kuntosali on myös oikein hyvä, eikä ole vielä ollut liian ruuhkainen. Uima-allasta en ole vielä kokeillut, mutta ehkä joku päivä.

Lauantaina lähdimme aamulla linja-autolla Cork-nimiseen kaupunkiin, joka sijaitsee eteläisessä Irlannissa. Mukanamme matkalle lähti 5 tyttöä Yhdysvalloista sekä kämppiksemme Sissel. Myös Rebeca matkasi Corkiin lauantaina, mutta hän lähti reissuun junalla chileläisten kavereidensa kanssa ja aikoi olla kaupungissa yön yli. Bussi matka Galwaysta Corkiin kesti vajaat 3 tuntia. Tarkoitukseni oli katsella matkan aikana Irlannin maasaudun maisemia, mutta noin 20 minuutin bussissa istumisen jälkeen silmäni painuivat kiinni ja aukesivat seuraavan kerran vasta Corkin keskustassa. Cork oli kaunis kaupunki ja ehdottomasti suurempi kaupunki kuin Galway. Galway on keskiaikainen kaupunki tarkoittaen sitä, että kaupungin keskusta ja sen kadut ovat säilyneet rakenteeltaan sellaisenaan keskiajalta asti. Cork tuntui nykyaikaisemmalta suurempine katuineen ja korkeampine rakennuksineen. Cork oli myös yllättävän mäkinen kaupunki ja muutenkin olemme olleet yllättyneitä siitä, kuinka suuria korkeuseroja Irlannissa onkaan.

Cork

Vierailimme Corkin kaupungin vankilamuseossa (Cork city gaol), Elizabethin linnakkeella sekä taidemuseossa. Vankilamuseo oli hieno kokemus. Pääsyliput maksoivat opiskelijalle 7 euroa, ja saimme mukaamme vihkosen, mikä ohjasi meitä eteenpäin kierroksella. Vihkosessa oli tarinoita vankilan vangeista sekä henkilökunnasta. Yksi tarina kertoi eräästä raskaana olevasta naisesta, joka tuomittiin vankilaan varkauden takia. Nainen synnytti lapsensa vankilan sairaalassa, jonka jälkeen hän ja hänen lapsensa päätyivät takaisin vankilan kolkkoon selliin. Tilanteita oli havainnollistettu vahanukein. Paikka oli erittäin kylmä ja kolkko, mitä nyt voi suurelta kivirakennukselta odottaa.

Vanginvartija & Janne

Elizabethin linnake taas oli ilmainen nähtävyys ja sieltä oli upeat maisemat Corkin kaupunkiin. Myös linnakkeen tarinaa oli visualisoitu vahanukein sekä muiden esineiden avulla. Linnakkeen jälkeen kiirehdimme taidemuseoon, joka oli täynnä vanhaa ja uutta taidetta. Luulimme taidemuseon olevan pieni, mutta lopulta huomasimme melkein eksyneemme rakennuksen useisiin huoneisiin ja kerroksiin. Taide ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään museoihin vaan myös Corkin taloissa sekä ikkunoissa oli upeita taideteoksia.

Päivän aikan tuli käveltyä paljon. Aikamme Corkissa oli hyvin rajallinen sillä paluubussimme lähti jo klo 19. Cork oli kuitenkin kaunis kapunki ja siellä oli paljon nähtävää. Olisi mukavaa käydä uudestaan. Illalla kävimme syömässä Market Lane-nimisessä ravintolassa, josta Sissel oli lukenut opaskirjoista. Ravintola oli todella viihtyisä ja palvelu oli erittäin hyvää. Myös ruoka oli hyvää ja lähdimme kaikki kylläisinä kotiin.

Market Lane-ravintola

Kuukausi on jo lopuillaan. Aika täällä Irlannissa tuntuu menevän todella nopeasti. Ihmiset Galwayssa ovat todella ystävällisiä ja kaupunki on viihtyisä ja kompakti. Kadut ovat välillä aika ahtaita ja eivät mene ruutukaavan mukaan, joten välillä olen vähän pyörryksissä siitä että missäs nyt ollaankaan. Kaikki on kuitenkin aikalailla kävelymatkan päässä eikä matka asunnoltamme yliopistollekaan ole tuntunut mahdottomalta.  Koti-ikävää on kuitenkin ollut jo vähän ilmassa, vaikka Galway onkin ollut aivan mahtava paikka ja ollaan pidetty itsemme kiireisinä. Ollaan kuitenkin päästy pahimman ikävän yli ja odotetaan innoissamme, mitä kaikkea täällä Irlannissa voi nähdä. Ollaan suunniteltu matkoja keväälle, sekä itse myös innostuin Ed Sheeranin tulevasta keikasta Dublinissa. Se olis sopivasti lähellä miun synttäreitä... :D