Saapuminen ja ensimmäiset päivät

Blogikirjoitus sisältää tekstit sekä Venlalta että Jannelta. Kirjoitksessa käsittelemme matkustamiseen ja asunnon hankkimiseen liittyviä kokemuksiamme sekä kuinka ensimmäiset pari päivää Galwayssa ovat vierähtäneet. Kerromme myöhemmin vaihtoon hakemisesta ja muista ennen lähtöä tehtävistä vaihtoon liittyvistä asioista.

Enjoy.

Ensimmäiset päivät Irlannin Galwayssa ovat olleet jännittäviä. Ollaan harrastettu tutkimusmatkailua ympäri Galwayta ja yritetty löytää lyhyin reitti yliopistolle ja ruokakauppoihin. Janne on myös jo päässyt tekemään hintavertailua ruokakauppojen välillä ja tällähetkellä näyttäisi siltä, että jo briteistä tuttu Tesco olisi vetämässä pisimmän korren. Myös Lidl:n tuotteet ovat kohtuullisen hintaisia. Asumme noin 2,5 km päässä yliopistolta. Tuon matkan kävelee noin 25 minuutissa ja pyöräilisi noin 10 minuutissa. Pyöräily Galwayssa ei kuitenkaan taida olla aivan yhtä helppoa kuin Jyväskylässä. Pyöräily tapahtuu pääasiassa autoteiden reunassa ja autot ajavat sekopäisesti. Toki varmaan kävelytielläkin voisi ehkä pyöräillä (emme tiedä vielä onko se sallittua), mutta kävelyteiden leveys voi tulla siinä haasteeksi etenkin silloin jos joku tulee vastaan. Janne innokkaana Jyväskylässä pyöräilijänä ilmoittikin minulle, että taitaa mielummin kävellä paikasta toiseen. Saatamme kuitenkin hankkia jonkilaiset bussikortit, jos ne eivät maksa maltaita.

Asunnon löysimme erään toisen vaihto-oppilaan kautta eräältä Galwayn Erasmus opiskelijoille tarkoitetulta facebooksivulta. Hän mainosti, että on muuttamassa tammikuussa tähän asuntoon ja etsii kämppiksiä. Suhtauduimme ilmoitukseen varauksella, mutta laitoimme kuitenkin viestiä ja saimme vuokraemännän sähköpostiosoitteen. Vuokraemäntä olisi halunnut, että maksaisimme asunnon takuuvuokran heti ennen kuin olisimme nähneet asunnon (tämä kaikki tapahtui siis vielä silloin kun olimme Suomessa). Hän olisi varmistanut huoneen varauksen. Emme kuitenkaan suostuneet maksamaan takuuvuokraa ennakkoon, sillä olihan meitä ohjeistettu olemaan varovaisia. Noh, siinä muutamat sähköpostit vaihdeltiin ja joulut juhlittiin kunnes vuokraemännältä tuli viesti, että "Okei, varaan huoneen teille. Maksakaa takuu ja ensimmäinen vuokra kun saavutte". Olimme aluksi varautuneet etsimään asuntoa ensimmäisenä viikkona Galwayssa, mutta nyt näytti siltä ettei etsintä ole tarpeen.

Asunto on kivitalo yhden melko vilkkaan autotien vieressä. Talossa on useampikin vuokra-asunto, joissa kuulemma asuu paljon työelämässä olevia ihmisiä.Vuokrataso ei ole halvimmasta päästä, mutta ei myöskään kallein (tai katsotaan paljon vuokran lisäksi maksettava sähkölasku tulee olemaan). Asunto on oikein hyvä, mutta en ehkä suosittelisi sitä tuleville Erasmus-opiskelijoille kalliin vuokran takia. Jos emme olisi täällä kahdestaan vuokra olisi ollut reilusti päälle viisisataa. Asunto on siisti eikä olla vielä erityisemmin oirehdittu homeille, joka on hyvä merkki. Kosteutta on kyllä ilmassa ja asunto tuoksuukin vähän sellaiselle... kostealle. Lämpötila asunnossa on aika viileä ja saa hiukan kaipaamaan KOAS:n ja JYY:n asuntojen lämpötiloja. Itse olen aina sisällä ollessa pukenut päälleni aamutakin, jonka sain Jannelta joululahjaksi. Kannatti siis kuskata se mukaan, vaikka veikin matkalaukun tilasta melkein puolet.

Asunnon olohuone.
Olo on tällähetkellä innostunut, mutta kuitenkin jännittynyt sillä yliopistoon pääsemme kunnolla tutustumaan vasta torstaina orientaatiopäivän merkeissä. Siihen asti yritämme tutustua kaupunkiin ja keksiä keinoja pitää itsemme lämpimänä: kuumavesipullo pitänee hankkia. 

-Venla


Koska työskentelin ja asuin Espoossa vanhempieni luona joulunajan, konkretisoitui vaihtoon lähteminen minulle kunnolla vasta Venlan kanssa viettämänäni uudenvuoden aattona. Uudenvuoden päivänä tavaroiden pakkailu sai minut kovin jännittyneeksi seuraavan aamun lähdöstä. Tammikuun toisena päivänä lähdimme aamulla jännittyneinä kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Minua itseä lento jännitti Venlaa huomattavasti enemmän. Lento sujui kuitenkin hyvin, pienestä turbulenssistä huolimatta. Dublinin lentokentällä matkatavarat noudettuamme, söimme ja lähdimme etsimään vaihto-opiskelukaupunkiimme, Galwayhyn ajavaa bussia. Huomasimme lentokentällä, että kaupunkiimme liikennöi useampi linja-autoyhtiö. Aiemmin Galwayssa vaihdossa ollut opiskelijamme neuvoi meitä valitsemaan joko Citylink- tai GoBus-yhtiön, sillä tiesi niiden kulkevan Galwayhyn nopeasti noin kolmessa tunnissa. Aiempi vaihto-opiskelijamme oli matkustanut Galwayhyn myös bussiyhtiöllä, jonka matka kesti useita tunteja pidempään, joten emme uskaltaneet valita bussiyhtiötä muiden kuin edellämainuttujen joukosta.

Galwayhyn päästyämme, koimme olomme tervetulleiksi, kun vuokraemäntämme haki meidät autollaan bussiasemalta tulevalle asunnollemme. Automatkalla olimme vielä hieman jännittyneitä siitä, miten keskustelu englanniksi hänen kanssaan sujuu. Olin yllättynyt siitä, miten hyvin me ymmärsimme häntä ja hän meitä. Asunnolla täytimme vuokrasopimukset ja maksoimme ensimmäisen vuokran sekä vakuusmaksun verkkopankissa. Vuokraemäntämme vei meidät vielä samana iltana ruokakauppaan ja näytti meille pikaisesti Galwayn ylipiston kampusalueen. Ensimmäisen illan päätteeksi kävimme vielä paikallisessa bubissa syömässä irlantilaisen version pizzasta sekä juomassa ensimmäiset ''oikeat'' Guinness-oluet. Täällä asunnossamme on melko viihtyisää, mutta hieman viileää. Kylmyydestä ja kosteudesta kaupungin alueen asuinnoissa oli toki jo kerrottu meille etukäteen, joten emme suhtautuneet siihen epäilevästi. Asunnossa on kuitenkin ekologinen patteri, jolla ainakin olohuone ja keittiö lämpenevät mukaviksi. 

Guinness-olutta ja Irish-pitsaa.

Nyt toisena päivänämme Galwayssa olemme kierrelleet kaupungilla, tutustuneet yliopiston kampusalueeseen ensimmäistä iltaa tarkemmin ja vierailleet seuraavissa ruokakaupoissa: Lidl, Dunnes, Tesco ja eräässä Suomen Tokmannia kovasti muistuttavassa sekatavarakaupassa. Ehkä tulemme käymään vielä useasti näissä kaupoissa vaihtomme aikana sekä monissa muissa liikkeissä, joita läheisestämme ostoskeskuksesta löytyy.

Yliopiston kampusalueella seikkailemassa.

-Janne

Leave a Reply