Vaihtoblogi

Kuluneen viikon ensimmäinen puolikas kului mukavasti Venlan äidin ja isovanhempien seurassa, kun taas loppuviikon vietimme Venlan kanssa Irlannin pääkaupungissa, Dublinissa. Viimeisenä lomapäivänämme Dublinissa sattui myös yllätyskohtaamisen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Maanantaiaamuna Venla kierteli kauppoja äitinsä ja isovanhempiensa kanssa, kun itse jäin kirjoittamaan työhakemuksia aamupäiväksi. Iltapäivällä tapasimme kaikki yliopistolla, jossa esittelimme Venlan kanssa vieraillemme kampusaluetta. Lisäksi jahtasimme Venlan äidin kanssa Pokemon GO -sovelluksella Magikarppeja (kalaa muistuttava pokemon) kampusalueelta, sillä olin havainnut niitä oleva siellä aiempien viikkojen aikana paljon. Epäonneksemme kalat olivat harvassa kampusalueella maanantaina. Jouduimmekin lähtemään uudestaan illalla kävelylle etsimään Magikarppeja Galwayn halki virtaavan joen rannoilta. Iltakävelyllä saimme onneksi kaloja tarpeeksi ja Venlan äiti pystyi kehittämään niistä Gyarados -nimisen lohikäärmekalan. Tämän saavutuksen jälkeen menimme vielä juomaan yhdet Guinness-oluet pubiin. Kun palasimme maanantai-iltana Venlan kanssa asunnollemme, näimme myös kämppiksemme Sisselin vanhemmat ja siskon.

Tiistaiaamuna kävimme Venlan äidin ja isovanhempien kanssa Galwayn kaupunkimuseossa. Päivällä kävimme Venlan kanssa yliopistolla hakemassa rahaa takaisin Belfastin reissun sekaannusta aiheuttaneesta Titanic -museovierailusta. Meillehän oli ESN:n puolesta luvattu ostaa liput museoon jo etukäteen, mutta sekaannuksen takia jouduimme ostamaan paikan päällä liput itse. 

Tiistai huipentui siihen, kun lähdimme illalla kaikki Monroe’s Tavern -nimiseen pubiin syömään illallista ja kuuntelemaan irlantilaista musiikkia irlantilaisen tanssin kera. Näin olimme tehneet myös aiempien vieraidemme kanssa.

Keskiviikkoaamu alkoi asunnollamme pakkaamisen merkeissä, koska olimme iltapäivällä lähdössä Venlan kanssa Dubliniin. Pakkaamisen pääteeksi menimme Venlan äidin ja isovanhempien asunnolle, jossa oli myös pakattu lentokentälle lähtöä varten kaikki tavarat valmiiksi. Asunnolta lähdimme sitten vielä syömään irlantilaisen aamupalan The Cellar Bar -nimiseen ruokaravintolaan. Aamupalan päätteeksi ehdimme vielä hetkeksi istahtaa Venlan äidin ja isovanhempien asunnolle, josta sitten puolen päivän maissa lähdimme kävelemään bussiasemalle. Taas oli aika jättää hyvästit, mutta onneksi ei enää niin pitkäksi aikaa kuin tammikuun alussa.

Keskiviikon iltapäivänä olimmekin sitten jo Dublinissa, jossa kävimme heti ensi töiksemme kiertelemässä hienolla kampusalueella (Trinity College). Sen jälkeen kävimme katsomassa St Stephen’s Green Park -puiston ja menimme syömään The Mongolian Barbeque -nimiseen ravintolaan, joka oli oma ainutlaatuinen kokemuksensa. Ravintolassa mentiin tyhjän kulhon kanssa noutopöytään, josta kulhoon sai valita useita raaka-aineita, kuten nuudeleita, kesäkurpitsaviipaleita, parsakaalia, tofua, kanaa tai nautaa. Kun kulho oli täynnä, sen sai maustaa valitsemallaan kastikkeella ja mausteilla. Tämän jälkeen kulhon sisältö kaadettiin isolle valurautapöydälle, jossa kaksi kokkia siirtelivät ruokaa puolikkaan ympyrän mukaisella paistopöydällä sen toisesta reunasta toiseen reunaan. Lautasia sai käydä täyttämässä niin monta kuin jaksoi syödä. Hauska idea, mutta ei sovellu allergisille asiakkaiden ruokien kulkiessa vieri vierekkäin samalla valurautapöydällä.

Torstaiaamuna menimme Venlan kanssa syömään aamupalaksi pannukakkua, joka oli taas kerran hyvää. Siitä jatkoimme matkaamme Dublinin luonnontieteelliseen museoon ja Guinness Storehouseen. Luonnontieteellinen museo oli pieni verrattuna Lontoon vastaavaan museoon, mutta löytyi sieltäkin aika moinen määrä täytettyjä eläimiä ja lintuja. Guinness Storehouse oli myös mukava kokemus, vaikka opiskelijankin sisäänpääsy maksoi 18 euroa. Talossa pääsi tutustumaan Guinness -oluen valmistukseen viljan viljelystä valmiiseen pinttiin saakka. Ehkä koko kierroksen kohokohta oli se, kun pääsimme laskemaan omat Guinness -oluemme hanasta Guinness Academyssa. Kivaa oli myös Guinness Tasting -huoneessa, jossa pääsi haistelemaan useita Guinnessiin liittyviä tuoksuja. Lisäksi meille opetettiin, miten Guinness juodaan oikeaoppisesti ihmisen laajaa haju- ja makuaistia hyödyksi käyttäen. Guiness Storehouse -vierailun päätteeksi lähdimme kävelemään suureen Phoenix Parkiin. Puisto oli niin suuri, että kävelimme siitä vain murto-osan. Torstai-iltana kävimme sitten illallisella ja kiertelimme hieman kauppoja Dublinissa.

Venla laskee olutta hanasta minun valvoessa toimitusta.

Perjantaina oli Venlan synttärit, mutta päivä oli myös varattu Wicklow -nimiseen kansallispuistoon suuntautuneeseen retkeen Wild Wicklow Tours -nimisen matkanjärjestäjäyrityksen kyydissä. Päivän aikana nähtiin kaikkea kivaa mm. punapuita (mammuttipetejä/Sequoia sempervirens), Guinness -järvi ja paljon kauniita maisemia. Bussikuskimme, hän oli sitten oma ohjelmanumeronsa erikseen. Tässä ollaan jo nähty kaikenlaisia bussikuskeja näillä järjestetyillä matkoilla, mutta tämä oli energisyydessään yli muiden. Hän puhui, lauloi ja hakkasi rattia käsillään koko reissun ajan :D. Ehkä reissun kohokohta oli hetki ennen paluumatkaa Dubliniin, kun kuskimme tarjosi kaikille matkustajille Jameson -viskiä :P. Takasiin Dubliniin päästyämme, kävimme juhlistamassa Venlan synttäreitä illallisella. Perjantaina ei ravintoloista voinut kuitenkaan tilata viiniä kirkollisista syistä.

Lauantai olikin sitten viimeinen päivä Dublinissa. Harmittaa, kun aika kaupunkilomallamme meni niin nopeasti. Lähdimme kuitenkin heti irlantilaisen aamupalan jälkeen kohti Dublinin kasvitieteellistä puutarhaa, johon oli muutaman kilometrin kävely Dublinin keskustasta. Kävely oli kuitenkin sen arvoista, sillä puutarha oli hieno. Näimme kasvihuoneissa lukuisia mm. pelargonia ja orkidealajikkeita. Myös erilaisia palmuja ja kaktuksia oli kasvihuoneissa paljon. Myös ulkopuutarha oli hieno ja kävelimmekin siellä paljon. Mutta, ette ikinä usko! Kävellessämme kasvitieteellisen puutarhan ulkoilupoluilla, puskikosta alkoi kuulumaan tuttu ääni ja Jyväskylän yliopiston opiskelukaverimme Titta ilmestyi sieltä seuralaisensa Jaakon kanssa :D. Olimme Venlan kanssa aivan äimän käkenä hämmästyksestä. Emme tienneet, että Titta on edes Irlannissa, saatikka Dublinissa. Miten satuimmekin samana päivänä Dubliniin ja siellä vielä kasvitieteellisen puutarhan lukuisista poluista samalle polulle. Hämmennyksen laskiessa sovimme, että näkisimme oluella vielä illalla ennen minun ja Venlan paluuta Galwayhin. Lähdimme vielä ennen sitä kiertelemään kauppoja Venlan kanssa Dublinin keskustaan sekä syömään intialaista ruokaa Madina Desi Cyrry -nimiseen ravintolaan.

Nyt sunnuntaina vietämme lomaa lomalta ja käymme ehkä katsomassa Galwayn ruokamessuja. Ainiin, vuokraemäntämme oli yllättänyt meidät ja ostanut meille pääsiäiseksi viiniä sekä suklaamunia Dublinin reissun aikana. Ensi viikkoon!

-Janne