Paluu Suomeen

Aika Irlannissa on tullut päätökseensä, joten tässä blogitekstissä käsitellään lyhyesti keskeisimmät menneen viikon tapahtumat Galwayssa, mutta pääpaino tekstissä on keskittyä koko vaihto-opiskelujaksoon. Tässä blogitekstissä nostetaan esiin koko vaihto-opiskeluajan mieleen painuneimpia hetkiä sekä tehdään suuntaa antava arvio vaihto-opiskelujakson kustannuksista Galwayssa.

Kuluneen viikon aikana tunnelmat ovat vaihdelleet Suomeen paluun kovasta odotuksesta haikeuteen jättää Irlanti ja kaikki Galwayssa tapaamamme ihmiset. Opiskeluihin liittyvän stressin päättyminen tenttien loputtua aiheutti ainakin minulle tietynlaista turhautumista. En oikein tiennyt, mitä tehdä vapaa-ajallani varsinkaan kun Venlan täytyi lukea tenttiin vielä torstaihin saakka :D. Venlan lukiessa tenttiin siivosin asuntoamme ja nautin aurinkoisesta kesäsäästä. Venla aloitti kuitenkin vielä minua perusteellisemman siivouksen viimeisen tentin jälkeen. Kuluneen viikon aikana lämpötilat liikkuivat 15 ja 20 asteen välillä ja jäätelöä tuli syötyä joka päivä auringonpaisteessa. Irlanti halusi selvästikin jättää aurinkoisen muiston itsestään mieliimme.


Parhaimmat hetket menneellä viikolla sijoittuivat keskiviikko- ja torstai-iltoihin, sillä silloin pystyimme rentoutumaan kummatkin. Keskiviikkona vietimme viimeisen yhteisen illan kämppisten kesken asunnossamme. Ruokailimme ja joimme viiniä. Jokainen teki tuttuun tapaan jotain ruokaa, mutta nyt tarkoitus oli tehdä pienempiä naposteltavia, eikä varsinaista pääruokaa. Valmistimme Venlan kanssa omenapiirakkaa ja karjalanpiirakoita. Rebecca teki todella hyvää jälkiruokaa, joka koostui jäätelöstä, marjoista, suklaasta, kekseistä ja kinuskin makuisesta kastikkeesta. Sissel vastasi suolasista naposteltavista. Meillä oli paljon nachoja, sipsejä, pähkinöitä, mansikoita ja viinirypäleitä. Torstaina kävimme kämppisten kesken Galwayn keskustassa shoppailemassa sekä päivällisellä. Lisäksi kävin illalla Sisselin ja Rebecan kanssa vaihto-opiskelijoiden illanistujaisissa, jossa hyvästelin koko porukan. Tietynlaista haikeutta oli ilmassa.

Viimeinen kämppisilta.
Nyt sitten niihin vaihto-opiskelujaksosta jääneisiin muistoihin. Ensin voisi miettiä itse opiskelukaupunkia. Galwayn kaupunki oli iloisia ihmisiä täynnä niin keskellä arkea kuin viikonloppuisin ja säästä riippumatta. Galwayn kaduilla oli aina paljon ihmisiä ja esiintyjiä. Pubeissakin oli päivästä riippumatta runsaasti ihmisiä ja ne olivat suorastaan täysiä aina kun niissä seurattiin urheilua. Pubit olivat selkeästi ihmisten olohuoneita työpäivien päätteeksi.

Yliopistosta jäi mieleen sen puutarhamainen kampusalue ja ylioppilaskunnan rakennus, josta sai tilata hyvän ruuan lisäksi erilaisia virvokkeita lähes ympäri vuorokauden. Iltaa kohden paikka muuttui eloisaksi pubiksi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Ilokivi-ravintolasta saa samaan tapaan ruokaa, mutta se ei ole samanlainen opiskelijoiden olohuone kuin mitä kyseinen rakennus on. Vaikka kaupunki ja kampusalue olivat eloisia ja viihtyisiä, ei vaihto-opiskelijoiden ryhmäyttämiseen oltu panostettu kauheasti. Vaihto-opiskelujakson alussa meille vaihto-opiskelijoille vain kerrottiin, että on olemassa paljon erilaisia yhteisöjä (Societies) ja urheilukerhoja (Clubs), joiden toimintaan kannattaa osallistua. Vaihto-opiskelu Galwayssa siis edellytti suurta oma-aloitteisuutta, jos halusi tutustua ihmisiin. Tapahtumiin osallistuminen ei ollut yhtä helppoa kuin ainejärjestön tapahtumiin osallistuminen Jyväskylän yliopistossa, jossa mennään ja tehdään asioita yhdessä isolla porukalla. Onnistuimme kuitenkin tutustumaan ihmisiin kohtuullisen hyvin erityisesti yliopiston luomuviljelyjärjestön tapahtumiin osallistumalla. Pelkällä luennoilla istumisella ei Galwayssa uusia tuttavuuksia kovinkaan helposti saa, sillä ihmiset ovat suomalaisten tapaan hiljaisia ja heillä on tapana jättää se yhden penkin hajurako vierustoveriinsa. Yhteisöjen tapahtumiin osallistumisen lisäksi sosiaaliset kämppiksemme, jotka kiskoivat meidät mukaansa erilaisiin illanviettoihin, auttoivat uusiin ihmisiin tutustumisessa.

Kivoina muistoina vaihto-opiskelujaksolta voisi mainita Cork -kaupungissa vierailun sekä Belfastin reissun, joissa molemmissa vierailtiin vaihto-opiskelijoista koostuvalla porukalla. Mieleenpainuvimpiin reissuihin sisältyi myös merileväretki Connemaraan. Sillä reissulla oli ilmassa samanlaista yhteishenkeä kuin erilaisilla Syrinxin tai Otsonin retkillä. Tuo retki oli anoa retki, jossa pääsi juttelemaan myös kotoperäisten irlantilaisten opiskelijoiden kanssa, kun muilla retkillä oli vain vaihto-opiskelijoita. Merileväretkellä pääsi samalla eroon ennakkoluulosta merileviä kohtaan. Tietenkin myös minun ja Venlan kahdestaan tekemät retket (Lontoo ja Dublin) olivat mahtavia ja niistä jäi hyviä muistoja. Vaihto-opiskelujaksoon toivat sisältöä myös vieraamme (Jyväskylän yliopiston opiskelukaverit Juha, Sami ja Laura), minun vanhemmat sekä Venlan äiti ja isovanhemmat. Vieraiden kanssa retkeiltiin ja kierrettiin pubeja.

Nyt sitten niihin talouspuolen asioihin seuraavia Galwayhin tulevia vaihto-opiskelijoita ajatellen. Asuminen Galwayssa on tosiaan kallista, meillä neljälle henkilölle jaetussa asunnossa vuokra oli 400 euroa kuukaudessa henkilöä kohden ja siihen vielä sitten sähkölasku päälle joka toinen kuukausi. Kuukaudessa asumiseen meni siis noin 460 euroa rahaa. Jos asuntoomme haluaisi tulla vuokralle jatkossa ja asunnossa asuisi kolme henkilöä kuten tavallisesti, vuokra olisi 526 euroa kuukautta kohden plus se sähkö noin 60 euroa kuukaudessa. Tuolloin asuminen kyseisessä asunnossa maksaisi noin 586 euroa kuukautta kohden. Galwaysta voi kyllä löytää edullisempiakin asuntoja vaihtelevilla ehdoilla, mutta hintahaarukka liikkuu välillä 350-800 e. Galwayssa asuntojen omistussuhde on vinoutunut. Vain murto-osa kaupungin asukkaista omistaa kaikki asunnot, joten hinnat ovat korkeahkoja. Seuraavaksi voisi pohtia muita menoja asumisen ohella. Jos syö aamupalan ja kaksi kertaa päivässä lämpimän ruuan, jotka valmistaa kotona, niin ruokaan menee kuukaudessa rahaa 120-130 euroa kahdelta henkilöltä, eli enintään 65 euroa kuukaudessa henkilöä kohti. Kannattaa hyödyntää kauppojen henkilöasiakasedut eli hommata Tescon klubikortti sekä tehdä suuria kertaostoksia Dunnes Storessa. Tescossa asioidessa saa 1 pisteen 1 käytettyä euroa kohtaan. Kun olet kerännyt 150 pistettä, saat 2 euron etusetelin käytettäväksi myymälään. Kun Dunnesista ostaa 25 euron kertaostoksen, saa 5 euron etusetelin seuraavalle ostoskerralle. Jos Dunnesista ostaa 50 euron kertaostoksen, saa 10 euron etusetelin seuraavalle ostokerralle. Me tajusimme Venlan kanssa tämän Dunnesin edun liian myöhään, emmekä ehtineet hyödyntämään sitä. Jos on iso pakastin käytössä, niin isot kertaostokset Dunnesissa auttavat säästämään rahaa vaihdossa. Lidlin supertarjoukset lauantaisin ovat myös oiva tapa ostaa ruokaa edullisesti täällä.

Sitten mennään ulkona juomiseen ja syömiseen sekä retkiin. Pubeissa oluet (Pint = 0,568) maksoivat 3,9-5,0 euroa, joten ulkona virvokkeiden nauttiminen on hieman Suomen hintatasoa edullisempaa. Oluella Irlannissa tulee varmasti käytyä paikallisen tavan mukaan useammin kuin Suomessa, joten pubeihin. Yhden ruokalajin illallinen vaihtelee useissa ravintoloissa 10-15 euron välillä. Tällaisen hintatason ravintoloita ovat mm. The Cellar, The Dail bar, The Kings head. Pizza on Irlannissa kalliimpaa kuin Suomessa, siitä saa maksaa 8-14 euroa. Halvin ja hyvä pizza löytyy The Dough Bros -nimisestä pizzeriasta. Todella hyvää pizzaa saa myös Papa John’s Pizza -ravintolasta. Opiskelijan kukkarolle suotuisana ruokapaikkana voisi mainita Boojum Mexican Burrito Barin, jossa burritot maksavat 6-7 euroa. Myös Tuco’s Taqueria tarjoaa opiskelijoille 6-7 eurolla burrittoja ja hintaan sisältyy myös limu. Galwayn kaupungista erilaisiin nähtävyyksiin suuntautuvat retket maksavat opiskelijalta noin 20 euroa. Meillä kului karkean arvion mukaan kuukaudessa rahaa Irlannissa noin 700-800 euroa.


Suurin hyöty vaihdosta oli ainakin itselle se, että varmuus puhua englantia lisääntyi. Ilmeisesti myös englannin kielioppitaidot ja kuulon ymmärtämiseni taidot paranivat, sillä Erasmus -vaihdon pääteeksi tekemän kielitestin arvosana parani huimasti osaltani.

Viimeinen kerta bussilla asuntomme ohitse.
Kiitos kaikille teille, jotka jaksoitte seurata elämäämme Irlannissa. Nyt on palattu arkeen :D.

-Janne

Tenttejä!

Tentit ovat melkein ohi! Jannella tentit ovat jo takanapäin ja itselläni on enää yksi tentti ensi viikolla. Sitten palaammekin jo takaisin Suomeen.


Tenttitilanteet ovat olleet jänniä ja hyvin virallisia. Tentit tapahtuvat suurissa saleissa ja jokaiselle opiskelijalle on määrätty oma pöytänumero yliopiston puolesta etukäteen. Saliin ei saa viedä mitään ylimääräistä: ei kännyköitä tai reppuja. Olemmekin jättäneet omat reppumme tenttien ajaksi lokerikkoihin ja puhelimet suosiolla kotiin. Jos puhelin on unohtunut tentissä taskuun siitä voi seurata lasku. Myös opiskelijakortin unohtumisesta kotiin saa laskun. Lisäksi opiskelijakortti täytyy pitää esillä koko tentin ajan. Meillä kaikki tentit ovat olleet parin tunnin mittaisia ja samassa salissa on samaan aikaan menossa useamman eri kurssin tentti. Kun oma paikka on löytynyt tenttisalista, alkaa omien tietojen täyttäminen vastauspaperiin. Täällä tentit alkavat heti kun on saanut kysymyspaperin eteensä. Täällä tenttisalista ei saa poistua ensimmäisen tunnin aikana, eikä myöskään viimeisen puolentunnin aikana, eli jos haluaa poistua ennen koko tenttiajan loppumista siihen on aikaa vain puolituntia. Itselläni on nyt kummallakin kerralla käynyt niin, että olen ollut valmis melkein heti kun kuulutus viimeisestä puolesta tunnista on tehty. Olen sitten joutunut tuijottelemaan pöytää loppuajan. Koska olemme vaihto-opiskelijoita, saamme ottaa tenttitilanteeseen englanti-suomi sanakirjat. Niitä käyvät valvojat aina välillä selailemassa tentin aikana. Pitää nyt vaan toivoa, että tentit menivät hyvin. Uusinta maksaa reilut 200 euroa, joten toivottavasti ne nyt menivät ainakin läpi. :D

Ensimmäisen tentin jälkeen tilattiin pizzat. Oli muuten hyvää!
Muuten tällä viikolla ollaan käyty aina välillä opiskelun ohella ihastelemassa kesäistä Galwayta. Päivät ovat olleet todella lämpimiä ja aurinkoisia. Pitää nyt nauttia viimeisistä hetkistä täällä Irlannissa, vaikka omalla kohdallani viimeinen tentti vähän vielä stressaa. Myös muutama essee ja oppimispäiväkirja ovat kesken. Välillä harmittaa kun kaikki aurinkoiset päivät menevät hiukan hukkaan tentteihin opiskelun takia.

Perjantai-iltana käytiin ulkona
Sunnuntaina + 20 C
Ensi viikkoon!

-Venla

Hyvää vappua Suomeen!

Tällä viikolla ollaan opiskeltu ahkerasti, selvitetty kesän työtilannetta Suomessa ja alettu pikkuhiljaa inventoimaan ruokakaappien sisältöä, sillä Suomeen paluu lähestyy.

Päätin heti alkuviikosta, että tällä viikolla lähden joka aamu ajoissa yliopiston kirjastolle lukemaan seuraavan viikon tentteihin. Onnistuin tässä hyvin ja olin joka aamu yliopistolla yhdeksän aikoihin. Lisäksi havaitsin, että yliopiston kirjastossa on oltava tenttejä edeltävillä viikoilla lukemassa ennen kello kymmentä, sillä muuten et saa lukupaikkaa itsellesi. Tämä lukuprosessi on saanut olon tuntuman siltä, että olisi abi ja lukisi ylioppilaskirjoituksiin. Onneksi itsellä tentit ovat ohi ensi viikon perjantaina J. Tällä viikolla valmistettiin myös yliopistolle evääksi mukaan pastaruokia (makaronilaatikkoa ja lasagnea), sillä erilaisia pastoja oli vielä ruokakaapeissamme huolestuttavan paljon.

Kokopäiväisen lukemisen lisäksi tähän viikkoon on tuonut sisältöä se, että Venla sai työharjoittelujakson Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä. Töitähän tässä onkin haettu melko ahkerasti koko vaihto-opiskelujakson aikana ja nyt hakemusten lähettely sitten palkittiin. Venla on tällä viikolla hoitanut monia käytännönasioita, kuten asuntoa Turkuun. Minä taas olen tämän kesän viime kesän tapaan Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa töissä.

Kävin tällä viikolla kaksi kertaa myös yliopiston luomuviljelyjärjestön tapaamisessa puutarhassa, joka sijaitsee kampusalueella. Voisinkin nyt kertoa tässä blogitekstissä tarkemmin, mitä kaikkea olen kevään aikana puutarhassa puuhastellut ja millainen tuo puutarha oikeastaan on. Puutarha sijaitsee siis yliopiston kampusalueella vartijoiden toimiston takana. Luomuviljelyjärjestö kokoontuu siellä kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Puutarhassa on 4 isoa viljelykaukaloa, joissa kasvatetaan erilaisia juureksia, herneitä, salaatteja ja kaaleja. Lisäksi puutarhassa on yrttinurkkaus ja sen yksi reuna on varattu marjapensaille sekä omenapuille. Hieman keskeneräinen alue on varattu hyötyperennoille. Ne siis ovat monivuotisia kukkivia kasveja, joita voi niiden koristearvon lisäksi hyödyntää ruuanlaitossa, kasviravinteina tai luonnonmukaisina tuholaistorjunta-aineina. Luomuviljelyjärjestössä on mukana kaikkien alojen opiskelijoita ja ihmisten aktiivisuus käydä puutarhalla vaihtelee suuresti. Itse olen kevään aikana leikannut omenapuita ja marjapensaita sekä siistinyt suuresta kivimuurista ikivihreitä köynnöskasveja. Lisäksi olen kitkenyt, kylvänyt tämän kesän viljelykasvien siemeniä sekä tehnyt maanparannustöitä. Tällä viikolla levitimme uutta puutarhamultaa suuriihin viljelylaatikoihin juuri itäneiden siementen kasvua voimistamaan. Ainiin, puutarhassa on asuu punarinta, joka on joka viikko tullut ihmettelemään puutarhassa tehtyjä muutoksia.
Viljelykaukalot mullanvaihdon jäljiltä.
Tarkkasilmäinen havaitsee punarinnan tikun päässä.
Mitäs muuta tästä viikosta voisi vielä sanoa. Ostettiin pääsiäispupuja Lidlistä alekorista, kun olin niitä jo ennen pääsiäistä himonnut, mutta Dublinin reissun takia emme päässeet juuri maistelemaan pääsiäissuklaita täällä. Lisäksi Venla on kärsinyt kovasta yskästä, mikä on hankaloittanut sekä nukkumista että opiskelua. Toivottavasti tuo yskä alkaisi jo helpottaa! Ainiin, tällä viikolla päätimme myös pitää tauon lukemisesta ja kävimme yksillä Galwayn keskustassa perjantai-iltana. Nyt sääennuste lupailee sään lämpenevän ensi viikolla lähemmäs kahteenkymmeneen asteeseen, joten ensi viikolla tentteihin lukeminen harmittaa varmasti tätä viikkoa enemmän. Tällä viikolla täällä on ollut melko tuulista, mutta kuitenkin suhteellisen lämmintä (plus 8-15).


Tänään sunnuntaina ollaan fiilistelty vapun tunnelmia Suomesta, etupäässä Jyväskylästä sosiaalisen median kautta.

Hyvää vappua kaikille!



-Janne

Tentteihin valmistautuminen alkanut!

Tällä viikolla ei ollakaan sitten tehty kauheasti mitään yhtä jännittävää kuin parilla edellisellä viikolla. Ollaan oltu kipeänä ja yritetty lukea tuleviin tentteihin. Tenttijakso alkaa huomenna ja loppuu 10.5. Meillä ensimmäiset tentit ovat vapun jälkeen. Viimeisiä hetkiä Irlannissa siis viedään.


Kampuksen päärakennus

Dublinin reissun jälkeen saatiin molemmat pienet yskätaudit. Tämä on vähän rajoittanut menemisiämme, kuin myös se fakta, että tentit lähestyvät. Tentteihin lukuinto on ollut vielä vähän kadoksissa, mutta eiköhän se tästä. Ollaan molemmat todettu, että meidän pitää nähdä aika paljon työtä tenttien eteen, sillä kurssit sisältävät paljon uutta biologista sanastoa ja lajien nimiä.

Tiistaina käytiin hyödyntämässä elokuvateatterin opiskelijatarjous ja katsomassa elokuva Beauty and the Beast. En ole ihan varma, kuinka huijasin Jannen katsomaan kyseisen leffan kanssani. Ehkä Janne halusi muuta ajateltavaa tenttien ja stressin sijasta. Elokuva oli ihan hyvä ja hienosti toteutettu! Toki olisihan sitä varmasti ollut muitakin katsomisen arvoisia elokuvia pyörimässä, mutta itseäni kiinnosti kuinka elokuva josta pidin paljon pienenä oli toteutettu. Eli Disneyn rahastus toimi ainakin omalla kohdallani.

Galwayn kaupunki on pääsiäisen jälkeen täyttynyt turisteista ja keskustassa on paljon elämää. Kaupunkikiertoajelubussit ja hevosvaunut ovat muun muassa ilmestyneet vilkastuneeseen katukuvaan. Eräs bussikuski kertoikin meille aikaisemmin, että pääsiäinen avaa kesäkauden. Kesäkausi Irlannissa on kuulemma erittäin kiireinen turismiin keskittyneille yrityksille. Galway on myös muuttunut huhtikuun aikana entistä vihreämmäksi ja värikkäämmäksi, sillä niihin puulajeihin, jotka tiputtivat lehtensä ennen talvea, on nyt kasvanut lehdet takaisin. Myös kukkaistutuksia esiintyy joka puolella keskustan aluetta. Sääkin on muuttunut talven sateisesta säästä suhteellisen lämpimäksi, eikä vettä ole satanut kunnolla vähään aikaan.

Rannalta

Eyre square
Lyhyt ja ytimekäs blogikirjoitus tällä kertaa! Ensi viikkoon!

-Venla

Vieraat lähtivät, Dublinin reissu ja yllätyskohtaaminen

Kuluneen viikon ensimmäinen puolikas kului mukavasti Venlan äidin ja isovanhempien seurassa, kun taas loppuviikon vietimme Venlan kanssa Irlannin pääkaupungissa, Dublinissa. Viimeisenä lomapäivänämme Dublinissa sattui myös yllätyskohtaamisen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Maanantaiaamuna Venla kierteli kauppoja äitinsä ja isovanhempiensa kanssa, kun itse jäin kirjoittamaan työhakemuksia aamupäiväksi. Iltapäivällä tapasimme kaikki yliopistolla, jossa esittelimme Venlan kanssa vieraillemme kampusaluetta. Lisäksi jahtasimme Venlan äidin kanssa Pokemon GO -sovelluksella Magikarppeja (kalaa muistuttava pokemon) kampusalueelta, sillä olin havainnut niitä oleva siellä aiempien viikkojen aikana paljon. Epäonneksemme kalat olivat harvassa kampusalueella maanantaina. Jouduimmekin lähtemään uudestaan illalla kävelylle etsimään Magikarppeja Galwayn halki virtaavan joen rannoilta. Iltakävelyllä saimme onneksi kaloja tarpeeksi ja Venlan äiti pystyi kehittämään niistä Gyarados -nimisen lohikäärmekalan. Tämän saavutuksen jälkeen menimme vielä juomaan yhdet Guinness-oluet pubiin. Kun palasimme maanantai-iltana Venlan kanssa asunnollemme, näimme myös kämppiksemme Sisselin vanhemmat ja siskon.
Pokemonjahdissa joen varrella.
Nähtiin pokemonien metsästyksen lomassa mustajoutsen kyhmyjoustenten seassa.
Tiistaiaamuna kävimme Venlan äidin ja isovanhempien kanssa Galwayn kaupunkimuseossa. Päivällä kävimme Venlan kanssa yliopistolla hakemassa rahaa takaisin Belfastin reissun sekaannusta aiheuttaneesta Titanic -museovierailusta. Meillehän oli ESN:n puolesta luvattu ostaa liput museoon jo etukäteen, mutta sekaannuksen takia jouduimme ostamaan paikan päällä liput itse. 
Tiistai huipentui siihen, kun lähdimme illalla kaikki Monroe’s Tavern -nimiseen pubiin syömään illallista ja kuuntelemaan irlantilaista musiikkia irlantilaisen tanssin kera. Näin olimme tehneet myös aiempien vieraidemme kanssa.
Monroe's Tavern
Keskiviikkoaamu alkoi asunnollamme pakkaamisen merkeissä, koska olimme iltapäivällä lähdössä Venlan kanssa Dubliniin. Pakkaamisen pääteeksi menimme Venlan äidin ja isovanhempien asunnolle, jossa oli myös pakattu lentokentälle lähtöä varten kaikki tavarat valmiiksi. Asunnolta lähdimme sitten vielä syömään irlantilaisen aamupalan The Cellar Bar -nimiseen ruokaravintolaan. Aamupalan päätteeksi ehdimme vielä hetkeksi istahtaa Venlan äidin ja isovanhempien asunnolle, josta sitten puolen päivän maissa lähdimme kävelemään bussiasemalle. Taas oli aika jättää hyvästit, mutta onneksi ei enää niin pitkäksi aikaa kuin tammikuun alussa.
Irlantillaisella aamupalalla.
Keskiviikon iltapäivänä olimmekin sitten jo Dublinissa, jossa kävimme heti ensi töiksemme kiertelemässä hienolla kampusalueella (Trinity College). Sen jälkeen kävimme katsomassa St Stephen’s Green Park -puiston ja menimme syömään The Mongolian Barbeque -nimiseen ravintolaan, joka oli oma ainutlaatuinen kokemuksensa. Ravintolassa mentiin tyhjän kulhon kanssa noutopöytään, josta kulhoon sai valita useita raaka-aineita, kuten nuudeleita, kesäkurpitsaviipaleita, parsakaalia, tofua, kanaa tai nautaa. Kun kulho oli täynnä, sen sai maustaa valitsemallaan kastikkeella ja mausteilla. Tämän jälkeen kulhon sisältö kaadettiin isolle valurautapöydälle, jossa kaksi kokkia siirtelivät ruokaa puolikkaan ympyrän mukaisella paistopöydällä sen toisesta reunasta toiseen reunaan. Lautasia sai käydä täyttämässä niin monta kuin jaksoi syödä. Hauska idea, mutta ei sovellu allergisille asiakkaiden ruokien kulkiessa vieri vierekkäin samalla valurautapöydällä.
Näkymää kampusalueelta.
Stephen’s Green Park
The Mongolian Barbecue.
Torstaiaamuna menimme Venlan kanssa syömään aamupalaksi pannukakkua, joka oli taas kerran hyvää. Siitä jatkoimme matkaamme Dublinin luonnontieteelliseen museoon ja Guinness Storehouseen. Luonnontieteellinen museo oli pieni verrattuna Lontoon vastaavaan museoon, mutta löytyi sieltäkin aika moinen määrä täytettyjä eläimiä ja lintuja. Guinness Storehouse oli myös mukava kokemus, vaikka opiskelijankin sisäänpääsy maksoi 18 euroa. Talossa pääsi tutustumaan Guinness -oluen valmistukseen viljan viljelystä valmiiseen pinttiin saakka. Ehkä koko kierroksen kohokohta oli se, kun pääsimme laskemaan omat Guinness -oluemme hanasta Guinness Academyssa. Kivaa oli myös Guinness Tasting -huoneessa, jossa pääsi haistelemaan useita Guinnessiin liittyviä tuoksuja. Lisäksi meille opetettiin, miten Guinness juodaan oikeaoppisesti ihmisen laajaa haju- ja makuaistia hyödyksi käyttäen. Guiness Storehouse -vierailun päätteeksi lähdimme kävelemään suureen Phoenix Parkiin. Puisto oli niin suuri, että kävelimme siitä vain murto-osan. Torstai-iltana kävimme sitten illallisella ja kiertelimme hieman kauppoja Dublinissa.
Venla laskee olutta hanasta minun valvoessa toimitusta.
Vanha Guinness -mainos.
Ja sitten saatiin todistukset :).
Perjantaina oli Venlan synttärit, mutta päivä oli myös varattu Wicklow -nimiseen kansallispuistoon suuntautuneeseen retkeen Wild Wicklow Tours -nimisen matkanjärjestäjäyrityksen kyydissä. Päivän aikana nähtiin kaikkea kivaa mm. punapuita (mammuttipetejä/Sequoia sempervirens), Guinness -järvi ja paljon kauniita maisemia. Bussikuskimme, hän oli sitten oma ohjelmanumeronsa erikseen. Tässä ollaan jo nähty kaikenlaisia bussikuskeja näillä järjestetyillä matkoilla, mutta tämä oli energisyydessään yli muiden. Hän puhui, lauloi ja hakkasi rattia käsillään koko reissun ajan :D. Ehkä reissun kohokohta oli hetki ennen paluumatkaa Dubliniin, kun kuskimme tarjosi kaikille matkustajille Jameson -viskiä :P. Takasiin Dubliniin päästyämme, kävimme juhlistamassa Venlan synttäreitä illallisella. Perjantaina ei ravintoloista voinut kuitenkaan tilata viiniä kirkollisista syistä.
Punapuita Amerikasta.
Wicklow -kansallispuiston maisemissa.

Nyt sitä viskiä saa.
Lauantai olikin sitten viimeinen päivä Dublinissa. Harmittaa, kun aika kaupunkilomallamme meni niin nopeasti. Lähdimme kuitenkin heti irlantilaisen aamupalan jälkeen kohti Dublinin kasvitieteellistä puutarhaa, johon oli muutaman kilometrin kävely Dublinin keskustasta. Kävely oli kuitenkin sen arvoista, sillä puutarha oli hieno. Näimme kasvihuoneissa lukuisia mm. pelargonia ja orkidealajikkeita. Myös erilaisia palmuja ja kaktuksia oli kasvihuoneissa paljon. Myös ulkopuutarha oli hieno ja kävelimmekin siellä paljon. Mutta, ette ikinä usko! Kävellessämme kasvitieteellisen puutarhan ulkoilupoluilla, puskikosta alkoi kuulumaan tuttu ääni ja Jyväskylän yliopiston opiskelukaverimme Titta ilmestyi sieltä seuralaisensa Jaakon kanssa :D. Olimme Venlan kanssa aivan äimän käkenä hämmästyksestä. Emme tienneet, että Titta on edes Irlannissa, saatikka Dublinissa. Miten satuimmekin samana päivänä Dubliniin ja siellä vielä kasvitieteellisen puutarhan lukuisista poluista samalle polulle. Hämmennyksen laskiessa sovimme, että näkisimme oluella vielä illalla ennen minun ja Venlan paluuta Galwayhin. Lähdimme vielä ennen sitä kiertelemään kauppoja Venlan kanssa Dublinin keskustaan sekä syömään intialaista ruokaa Madina Desi Cyrry -nimiseen ravintolaan.
Kaktushuone

Kevään kukkaloistoa.

Yllätystapaaminen Titan kanssa.
Oluella Titan ja Jaakon kanssa.
Nyt sunnuntaina vietämme lomaa lomalta ja käymme ehkä katsomassa Galwayn ruokamessuja. Ainiin, vuokraemäntämme oli yllättänyt meidät ja ostanut meille pääsiäiseksi viiniä sekä suklaamunia Dublinin reissun aikana. Ensi viikkoon!


-Janne

Pohjois-Irlanti, Belfast ja terveiset Suomesta

Nyt kun ollaan sitten jo lomalla (ei oikeastaan kyllä olla... tentteihin pitäisi ankarasti lukea) niin päätettiin vähän reissailla. Reissumme määränpää oli tällä kertaa Pohjois-Irlanti. Pieniä vastoinkäymisiä lukuunottamatta matka oli mahtava ja itse ihastuin Pohjois-Irlannin maisemiin ja Belfastin kaupunkiin. Tämän seikkailun jälkeen saimme vieraita Suomesta, sillä äitini sekä isovanhempani tulivat käymään. Heidän kanssaan ollaan kierrelty hiukan Galwayta ja lauantaina kävimme Moherin jyrkänteillä nauttimassa kesäisestä säästä. Tänään he lähtivät vielä kierrokselle Connemaraan ja Kylemore abbeylle, jonka jälkeen suunnittelimme kokkaavamme heille illallisen täällä meidän asunnolla.


Pohjois-Irlannin matkamme alkoi maanantaina. Heräsimme melko aikaiseen aamulla ja suuntasimme askeleemme kohti yliopiston vanhaa päärakennusta, jonka edestä nousimme bussin kyytiin. Vastoinkäymiset alkoivat heti menomatkalla, sillä suunnitelmissamme oli saapua Belfastiin noin klo 13.00, mutta koska matkalla tuli yllättäviä taukoja (mm. bussikuskin 45 min ruokatauko, jota ei kuulemma olisi oikeasti tarvinnut pitää, sillä matkan piti kestää alle neljä tuntia) niin olimme Belfastissa noin klo 15.30 ja hostellilla vähän vaille neljä. No ei tässä muuta, mutta matkaan kuuluivat hop-on hop-off bussiliput ja viimeinen bussikierros lähti kello 16. Emme kerenneet enää klo 16 lähtevään kiertoajeluun, sillä liput täytyi hakea toiselta puolelta kaupunkia. Tästä pettymyksestä selvittyämme päädyimme kiertelemään kaupunkia jalkaisin. Suurin osa paikoista meni kiinni klo 17, joten nähtiin paljon rakennuksia vain ulkopuolelta. Belfastin yliopisto (Queen's University Belfast) ja sen lähellä oleva puisto sekä kasvihuone olivat upeita paikkoja!



Yliopisto
Illalla kävimme syömässä Wetherspoon -nimisessä ravintolassa, jonka jälkeen päätimme mennä katselemaan joenrannan nähtävyyksiä. Belfast on kyllä kaunis kaupunki pimeälläkin!


Janne sai ison kalan

Tiistaina meille oli suunniteltu koko päivän retki Giant's Causewaylle, joka on UNESCOn maailmanperintökohde. Pakko sanoa että tiistai oli tämän reissun hienoin ja onnistunein kokemus. Bussikuskimme oli hyvin asiantunteva ja hauska, hän jopa lauloi!



Hän kertoi paljon Belfastin historiasta ja nykyisistä tavoista. Kuulemma Belfastin aksentti on valittu maailman seksikkäimmäksi aksentiksi (Lähde: bussikuski). Mielenkiintoisena asiana saimme kuulla ja nähdä, kuinka vuonna 1998 loppunut sisällissota näkyy vielä tänä päivänä. Ihmiset asuvat alueilla, joissa muut samanmieliset asuvat ja nämä alueet on merkattu erilaisin värein. Alueilla, joilla ihmiset olivat lojaaleja Irlannin tasavallalle heilui Irlannin lippu ja näillä alueilla saattoi olla maalattuna mm. katulamppujen varsissa raidat oranssilla, vihreällä ja valkoisella. Tämä ilmaisi siis sitä, mihin väestöryhmään nämä asukkaat tunsivat itsensä kuuluviksi. Jos asukkaat taas olivat lojaaleja Iso-Britannialle ja kunigattarelle, heidän alueellaan liehui Iso-Britannian lippu ja katulamppujen varret oli maalattu valkoisella, punaisella ja sinisellä. Tällaisia alueita oli ympäri Pohjois-Irlantia sekä myös Belfastin sisällä. Matkan aikana kävimme Carrick-a-Rede riippusillalla (UPEA), Bushmills viskitislaamolla (Viskinhajuinen) ja lopulta Giant's Causewaylla (Upea, mielenkiintoinen ja tuulinen).

Bushmills viskitislaamo


Menossa kohti riippusiltaa
Silta

Tuulista oli myös Carrick-a-Rede:llä

Behind the scenes 
:O
Giant's Causeway
Giant's Causeway
Näimme myös muutamia Game of Thrones kuvauspaikkoja matkan varrella. Yksi siisteimmistä paikoista oli Castle Black jonka lähelle ei saannut pysähtyä tai edes hidastaa, sillä sarjan valmistajat haluavat pitää kaiken siihen liittyvän salassa. Jonkinlaisen videon siitä kuitenkin sain napattua.

Castle Black. Tuolla kun oikein siristää.
Lord's port of Pyke (vähän väärä kuvakulma mut oli vaan 10 min aikaa :D)
Larrybane
Retkipäivä oli pitkä, mutta antoisa. Illalla päätimme jälleen kierrellä kaupunkia ja ottaa kuvia upeista rakennuksista ja pimenevästä Belfastista. Kävimme myös katsomassa, miltä Titanic Belfast näyttää pimeällä. Tarkoituksenamme oli siis käydä siellä seuraavana päivänä tutustumassa Titanicin historiaan ja siihen, kuinka se rakennettiin. Titanic rakennettiin Belfastissa, joka oli myös sen lähtöpaikka. Titanicin viimeinen pysähdyspaikka sijaitsi Irlannin Cobh:ssa, joka on kaupunki aivan Irlannin eteläkärjessä. Titanic Belfast -museo oli hienon näköinen rakennus. Ilta sisälsi myös pientä komiikkaa, sillä museon pyöröovi oli edelleen käynnissä (museo sulkeutuu klo 17) ja ihmettelimme, että saako siitä mennä läpi. Näimme nimittäin jonkun menevän ovista sisään. Jos se olisi vaikka sellainen kulkutunneli... (HAHA) Noh Sissel meni pyöröovista sisään ja saman tien tajusin tilanteen, kun sisällä oleva vartija lähti kävelemään Sisseliä kohti. Ovi oli varmaan ihan vahingossa unohtunut pyörimään työntekijöiden toimesta. Sissel tajusi tilanteen myös nopeasti ja kääntyi takaisin kiirehtien pyöröovien kautta ulos. Vartija, joka oli lähtenyt kävelemään kohti Sisseliä, pysäytti ovet ja me jatkoimme matkaamme rakennuksen takapihalle naureskellen.

Titanic Belfast
City hall
Keskiviikko olikin viimeinen päivä Belfastissa ja Pohjois-Irlannissa. Kävimme aamulla nopeasti ottamassa kuvia erään ostoskeskuksen tornista sekä lähdimme taas kohti Titanic Belfastia, tarkoituksenamme nyt kiertää museo läpi kotaisin. Tässä oli myös yksi juttu, joka meni pieleen matkassamme. Matkamme oli siis järjestänyt Erasmus student network (ESN), jolle olimme maksaneet lipuista. Lippujen hintaan kuului hostelli, bussit, hop-on hop-off bussi sekä Titanic Belfast. Titanic Belfast -lippujen ostossa oli kuitenkin tapahtunut jotain, emmekä sitten saaneetkaan niitä lippuja, joista olimme maksaneet, vaan meidän piti ostaa uudet liput. Saatamme saada palautusmaksun ESN:ltä ensi viikolla, mutta katsotaan mitä tapahtuu. Pääsimme kuitenkin Titanic Belfast museoon ja se oli mielestäni todella mielenkiintoinen! Toki meillä oli tosi vähän aikaa museon kiertämiseen, sillä tarkoituksenamme oli käydä vielä Titanicin taksilla, SS Nomadic:lla sekä kiertämässä niin paljon hop-on hop-off bussilla kuin mahdollista (hop-on hop-off bussin liput olivat onneksi vielä käytettävissä!). Paluumatkamme Galwayhyn alkoi klo 14, joten kiirettä piti. Kerkesimme kuitenkin nähdä paljon ja pukeutua SS Nomadic:lla Titanicin aikaan kuuluvaan tyyliin.

SS Nomadic

Hop-on hop-off
Hop-on hop-off bussin kiertoajelun kerkesimme myös käymään melkein kokonaan. Kuulimme monia tarinoita Belfastin historiasta ja näimme paljon katutaidetta. Oli jännä huomata kuinka paljon Belfastin synkästä historiasta pystyimme vielä näkemään. Kaupungissa oli vielä pystyssä muuri joka erotti kaksi eri asuinaluetta toisestaan, poliisi asemien ympärillä oli korkeat muurit ja paljon valvonta kameroita, joka paikassa oli muistomerkkejä ja näimme myös muutamia erittäin huonossa kunnossa olevia rakennuksia. Nykyäänhän Belfast on yksi turvallisimmista kaupungeista maailmassa ja upea kaupunki. Käytimme aikamme hop-on hop-off bussissa niin tarkasti, että joudimme juoksemaan Galwayn bussiimme. :D Paluumatka Galwayhyn sujuikin paljon menomatkaa joutuisammin.



Thai tanic -nimisen thai ravintolan auto
Perjantaina Galwayhin saapuivatkin sitten äitini ja isovanhempani. Menimme heitä vastaan bussiasemalle ja suunnistimme hiedän majoituspaikkaansa. Hetken istahdettuamme ja kaupassa käynnin jälkeen, suuntasimme kohti Galwayn keskustaa etsimään kivaa ruokapaikkaa. Menimme pubiin, jota Janne oli halunnun kokeilla jo jonkin aikaa: The Dail bar. Ruoka oli hyvää ja paikka oli tunnelmallinen. Tämän jälkeen teimme lyhyen nähtävyyskävelyn keskustassa ja suuntasimme sen jälkeen heidän majoitukseensa.

Syömässä
Lauantaina lähdimme Healy tours -bussilla Moherin jyrkänteille. Ollaan Jannen kanssa siellä jo kerran käyty, mutta nyt päästiin näkemään paikka kunnon auringonpaisteessa. Reissu oli kyllä hieno ja lämpöä riitti. Koska päivä oli erityisen lämmin, niin myös jyrkänteillä oli paljon väkeä. Tällä kertaa päätimme kävellä jyrkänteillä vähän erilaisia reittejä, minne emme viimeksi kerenneet tai päässeet huonon kelin takia. Muuten kiertoajeluun kuului tarinoita ja legendoja Irlannista sekä tietenkin hienoja maisemia.
Moherin jyrkänteet. Yritettiin ottaa selfie :D
Nyt sunnuntain vietämme Jannen kanssa suunnitellen ensi viikon reissua, sekä jossain vaiheessa täytyy aloitta ruuan valmistaminen äidilleni ja isovanhemmilleni. Ensi viikkoon!



-Venla